Michael Billig ppiskeli
Bristolin yliopistossa psykologiaa ja filosofiaa. Alun perin hän
kouluttautui kokeelliseksi sosiaalipsykologiksi Henri Tajifelin - luultavasti sodanjälkeisen Britannian kaikkein vaikutusvaltaisimman sosiaalipsykologin - valvonnassa. Henri Taijfel kannusti
ja rohkaisi häntä akateemiselle uralle. Valmistuttuaan Billig
päätyikin työskentelemään Taijfelin tutkimusryhmän pariin. Hän
oli mukana suunnittelemassa alkuperäisessä tutkimusryhmässä minimaalisia ryhmäkokeita, jotka loivat perustan Taijfelin tunnettuun sosiaalisen
identiteetin teoriaan. Billigin väitöskirja käsitteli ryhmien
välisiä suhteita ja myös yhdisti sosiaalisen identiteetin
käsitteen sosiaaliseen kategoriaan. Häm tutki siinä erilaisten kielellisten
ryhmäkategorioiden käyttöä suhteessa ryhmien sosiaalisiin
identiteetteihin.Väitöskirjansa tehtyään Billig siirtyi luennoitsijaksi
Birminghamin yliopiston psykologian laitokselle.
Ideologia-käsitteen löytäessään (luettuaan Marxia ja Mannheimia) Billig
työskenteli muusta akateemisesta maailmasta irrallaan. Hänelle
riitti omien tekstien kehittely, muiden tekstien lukeminen ja
opiskelijoille luennoiminen. Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja
artikkeleita, jotka heijastelevat hänen huoltaan teorian ja
opiskelun yhdensuuntaiseen ajattelutapaan, varsinkin ideologisiin
ajatuksiin. Ideologia-käsitettä
soveltaessaan hän ensin päätteli, että ryhmäkäyttäytymisen
redusoinnissa yksilöiden ominaisuuksiksi oli kysymys vain yhden
uskomusjärjestelmän soveltamisessa.
Billig siirtyi 1985 Loughborough´n yliopistoon, jossa hänestä tuli yksi
Discourse and Rhetoric Group -ryhmän perustajajäsenistä, joka on
edelläkävijä siinä miten sosiaalipsykologiaa tehdään uusilla
tavoilla. Se perustuu kielen tutkimukseen, ja erityisesti siihen,
miten kieltä käytetään käytännössä. Hänen erityinen panos on
ollut korostaa miten ajattelu on muovautunut argumentaation
retoriikoissa. Selkeimmin tämä näkyy teoksessaan Arguing and
Thinking: sosiaalipsykologian retorinen lähestymistapa.
Kenties
selkeimmin hänen työskentelyään voisi kuvata laittamalla hänen
teoksensa luettelomaisesti julkaisujärjestyksessä ja kuvata
sisältöä muutamalla sanalla:
Social
Psychology and Intergroup Relations (1976)
- käytti ideologia käsitettä lähinnä ryhmäteorioiden kritiikkinä.
Fascists:
a Social Psychological View of the National Frost (1978)
- sovelsi ideologia-käsitettä fasistisen uskomusjärjestelmän analysoimiseen
- halusi ymmärtää natsismin ja antisemitismin nousua
- tutki nuorten poliittisia mielipiteitä ja asenteita.
Ideology
and Social Psychology (1982)
- käsitteli sosiaalipsykologisten teorioiden ja poliittisten ideologioiden suhdetta toisiinsa.
- useassa tilanteessa voisi käyttää useita erilaisia näkökulmia käsiteltäviin asioihin.
- vastusti jargon-kieltä
- “löysi” Platonin ja Aristoteleen; kielen käyttö, argumentointi ja vakuuttaminen. ®argumentoi perinteistä kognitiivista psykologiaa vastaan.
Arguing
and Thinking: a Rhetorical approach to Social Psychology (1987)
- kehittää retorista lähestymistapaa sosiaalipsykologiaa
- antikvaarinen psykologia; hyödyntää antiikin tekstejä (sekä myös Talmundia ja Midrashimia)
- väite«vastaväite
- kieli on dialogista
- kielen yksi ominaispiirre on kategorisointi ja toinen erityistäminen
Ideological
Dilemmas (1988)
- arkiajattelun dilemmoja mm. sukupuolen ja yksilöllisyyden sekä sairauden ja terveyden väliltä.
Ideology
and Opinions (1991)
- arkinen ajattelu ja sen dilemmapattisuus
- kansanviisaudet ja sananlaskut
Talking
of the Royal Family (1992)
- todensi esittämällään analyysillä, kuinka arkiperheiden kuninkaallisia koskevalla puheella tehdään paljon muutakin kuin vain puhutaan kuninkaallisista
Banal
Nationalismi (1995)
- me/he eronteot
Freudian
Repression (1999)
- ehdottaa, että huomio pitäisi kiinnittää kasvattajien puheisiin, sillä he opettavat lapselle, miten ja mistä pitää vaieta, ja toisaalta mitä pitää muistaa ja miten tietyistä teemoista on puhuttava.
Rock´n
Roll Jens (2000)
- juutalaisten unohdettu asema rokin historiassa
Laughter
and Ridicule (2005)
- huumorin sosiaalinen kritiikki
- väittää, että kaikki kulttuurit käyttävät pilkkaa kurinpidon keinona ylläpitää käyttäytymisen normeja.
The
Hidden Roots of Critical Psychology (2008)
- ymmärtämisen vaikutukset
Bad
Writing and The Social Sciences (painossa)
- isoja sanoja pienissä piireissä
Billigistä
tuli oma lempisosiaalipsykologini. Hän popularisoi tiedettä joten
ajatuksia oli helpompi ymmärtää näin nopealla aikataululla ja
perusopintojen piirissä. Keskustelua herättivät muun muassa
Iso-Britannian kuningasperhe vs. Suomen presidenttipari, aseman
arvostus, ihannointi, ihmisten kiinnostus heitä kohtaan.
Kuningasperheen jäsenten, varsinkin kruununperimisjärjestyksessä
ensimmäisten, edesottamuksia seurataan tarkkaan kansan keskuudessa.
Kun taasen presidentin puolisolla ei ole virka-aseman typpistä
virkaa ja voi halutessaan pysytellä poissa julkisuudesta hyvinkin
paljon. Keskustelimme myös väite-vastaväite parista. Väite
tuottaa automaattisesti myös vastaväitteen. Kunhan uusin teos tulee
painosta aion ostaa sen itselleni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti