Kurt Lewin (1890-1947)

Vuodet Saksassa

20-vuotiaana Kurt Lewin löysi tieteenfilosofian, kun uuskantilaisen Ernst Cassirerin luennoilla Lewin vapautui ja konstruktivismi, ilmiöiden välisten suhteiden keskeisyys ja tieteellinen logiikka siirtyivät Cassirerin perintönä Lewinin teoretisointiin. Lewiniä kiinnosti ennen kaikkea motivaation selittäminen psykologisen ympäristön avulla ja teorian sovellettavuus käytännön ongelmiin. Haavoituttuaan ensimmäisessä maailmansodassa hän kirjoitti artikkelin ”Kriegslandschaft". Palattuaan ensimmäisen maailmansodan melskeistä Berliinin yliopistoon, monia modernin fysiikan tunnettuja ja tunnustettuja asui ja vaikutti Lewinin naapurustossa. Näitä olivat mm. Max Planck ja itse Einstein.

Zeigarnik-efekti sai alkunsa Lewinin havainnoitua kyllästynyttä tarjoilijaa Schwedische Caféssa. Kenttäteorian ajatusmalli on peräisin fysiikasta: voimakenttä (myös psykologinen) on kokonaisuus, jonka jokaisen osan merkityksen tämä kokonaisuus määrää eli ”kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa". Lewinin kenttä-käsitteistössä oli tärkeää psykologinen liike:

• mihin päin yksilö oli suuntautunut
• kuinka voimakkaasti yksilö oli suuntautunut
• millaisia esteitä tavoitteen saavuttamisen tiellä on
• mikä kentässä on mahdollista

B = Yksilön käyttäytyminen

P = Persoonallisuus

E = Ympäristö

B = f(P,E) jossa yksilön käyttäytyminen on persoonallisuuden ja nykytilanteen funktio. 

Kenttäteoriassa ilmaistuna B=fLS.

Kenttäteoria perustanaan Lewinin kiinnostus suuntautui kliiniseen ja kognitiiviseen psykologiaan, kehitys-, persoonallisuus-, motivaatio- ja organisaatiopsykologian alueille tarkoituksenaan rakentaa siltoja psykologian eri osa-alueiden välille.
 

Vuodet Amerikassa

Vuonna 1935, pari vuotta sen jälkeen, kun Lewin perheineen oli paennut nousevaa fasismia Saksasta Yhdysvaltoihin, kenttäteoria tuli laajemmin tunnetuksi. Silloin Lewinin saksasta käännettyjen artikkelien kokoelma julkaistiin nimellä A Dynamic Theory of Personality. Teoksessa Lewin väittää, että tieteessä ei voida edistyä siirtymättä aristotelisestä ajattelutavasta (frekvenssejä, tilastoanalyysejä) galileiseen, jolla hän tarkoittaa ilmiön todellisen olemuksen tavoittelua.

Iowan yliopisto, joka tarjosi hänelle lahjakkaan opiskelijayhteisön sekä vapaat mahdollisuudet sosiaalipsykologiseen tutkimukseen sekä sodan ongelmakohdat tarjosivat hedelmällisen alustan sosiaalipsykologiselle tutkimukselle. Professori Kurt Lewin työskenteli yhteistyössä muun muassa kulttuuriantropologi Margaret Meadin kanssa. 

 

Syy Lewinin kuulumiseen sosiaalipsykologian kuuluisuuksiin liittyykin hänen emigroitumisesta Yhdysvaltoihin ja siihen, miten hän "eksyi" uudessa kotimaassaan aivan uudenlaisen tutkimusotteen pariin; sosiaalisten vaikutustutkimusten ja -kokeiden tekemiseen sekä työskentelyyn ryhmien parissa. Tämä vaihe on tuonut hänelle mainetta myös organisaatiopsykologian varhaisena edustajana ja »ryhmädynamiikan» keksijänä, joka antoi mallin "ryhmätyöliikkeelle". Tunnetuin tutkimus on vuonna 1936 alkanut johtajuustyylien eli ryhmän sosiaalisten ilmastojen tutkimuskokonaisuus (esim. partiopojat; vuoroin autoritaarinen, vuoroin demokraattinen johtaja), sulamisskeema (esim. painonvartijat), ryhmädynamiikka; yleisen muutoksen teoria. Toimintatutkimus: ”Tiede on edistystä ja edistys on muutosta. Ikuinen muutos on tieteen olemus”.

Lewin pyrki perustamaan psykologisen teorian tai pikemminkin tarkastelutavan fysiikan ja matematiikan puolelta lainattuihin käsitteisiin ja esitysmuotoon. Sen olennainen osa on ns. topologinen esitystapa. Topologia on matematiikan haara, joka käsittelee avaruudellisia suhteita ei-kvantitatiivisesti. Sen piiriin kuuluvat esimerkiksi sellaiset ongelmat kuin möbiuksen nauhat ja sisäpuolettomat pullot. Sen avulla voidaan teoreettisesti ratkaista vaikkapa, miten äärimmäisen venyvä renkaan sisäkumi käännettäisiin venttiilin kautta nurinpäin.

Aivan viimeisten elinvuosiensa aikana Lewin korosti sellaisten projektien merkitystä, jotka oli suunniteltu torjumaan ennakkoluuloja ja parantamaan sopua ryhmien välillä. Hän vaati lainsäädäntöä syrjintää vastaan ja tutki asuin- ja työympäristöjen rodullista integrointia sekä keinoja rotukiihkon vähentämiseksi. Tuolloin toimi myös Amerikan juutalaisten yhdyselin, joka tutki erityisesti ryhmien välisen jännityksien syitä ja mahdollisuuksia ennakkoluulojen ja syrjinnän vähentämiseen. Aika Yhdysvalloissa oli ollut Lewinille äärimmäisen dynaamista ja työteliästä.

Lewin jätti perinnökseen vakaumuksen tieteiden yhteismitattomuudesta: jokainen tiede on suljettu omalakinen järjestelmä

Tärkeitä teoksia:

• A Dynamic Theory of Personality (1935)
• Principals of Topological Psychology (1936)
• Resolving Social Conflicts (1948)
• Field Theory in Social Sciense (1951)

Keskustelimme Lewinin teorioiden vaikeaselkoisuudesta, joka osaltaan saattaa johtua niiden pohjautumisesta fysiikkaan. Tarjoilijaesimerkin johdattamina keskustelimme työskentelystä kassalla. Toisinaan vaadittavan sotun loppuosan muistaa juuri sen hetken kun asia vaatii, sitten sen unohtaa. Lewinin teorioiden tutkiminen ja ymmärtäminen tarvitsee enemmän aikaa ja syventymistä kuin nyt oli aikaa. Lewinin ajatukset eivät vaikeaselkoisuudestaan johtuen herättäneet suurta keskustelua ryhmässämme. Lewin oli myös Leon Festingerin oppi-isä.

 - Kirsi S.